maanantai 13. kesäkuuta 2016

Marsukoira



Tänään kävin kaitsemassa pikkiriikkistä marsun kokoista kääpiövillakoiran pentua, joka kotiutui viikonloppuna siskoni luo. Tänään oli ensimmäinen pitkä päivä kakaralle yksin kotona, niin lupauduin sitten muutamaksi tunniksi neidille seuralaiseksi. Melkoinen pikkudiiva siellä olikin vastassa :D Kunhan tirriäinen hieman kasvaa niin Unnasta ja murumarsusta tulee varmasti hyvät kaverit, ainakin toivon mukaan, sillä melkeinpä olen jo lupautunut sillontällön pikkumustaa hoitoon ottamaan :) 






maanantai 6. kesäkuuta 2016

Jäljestämässä

Perjantaina suunnattiin jälleen Imatralle tutustumaan pelastuskoiratoimintaan.

Lähtiessä oli hirmuinen helle ja harkitsin jo kotiin jäämistä, koska matka on suht pitkä eikä autossa ole ilmastointia. Viilennysloimen turvin kuitenkin uskallettiin reissuun lähteä. Sää kuitenkin "hieman" muuttui matkan aikana.

Kurssimiitti oli sovittu Meltolan Siwan pihalle, josta suunnistaisimme autoilla jonossa jälkipellolle. Kaupan pihalla oli siis tungos klo 17.45. Kurssilaisia on 15 ja siihen vielä muutama kouluttaja niin mahdoimmehan olla näky ajellessamme peräkanaa pellolle. Saatuamme autot peltotielle niin alkoi sataa ja ukkostaa.

Ukkosmyräkkä kesti vain hetkisen, mutta sadetta saatiin niskaan taivaan täydeltä pari tuntia. Koirilla oli toki mukavat oltavat autoissa, joskaan samaa ei voi sanoa läpimäristä ihmisistä :D

Ensimmäisenä meille vähän kerrottiin jäljestämisestä lajina palvelus- ja pelastuspuolella. Itselle tuli jälleen kerran paljon uutta tietoa.

 Seuraavaksi meille annettiin ohjeet jäljen tekemiseen ja näytettiin jokaiselle oma paikka, mistä lähteä liikkeelle. Jäljistä tehtiin tarkoituksella ylipitkiä, jotta voidaan lopettaa koiran kanssa hyvän pätkän jälkeen. Oli yllättäen melko haastavaa jättää nakkipaloja epätasaisessa maastossa omiin jälkiinsä, ihmettelin miten kaikki muut suoriutuivat hommasta niin sujuvasti...(teinköhän taas jotain hankalimman kautta? :D )! Jokainen merkitsi oman aloituspaikkansa maahan iskettävällä merkkikepukalla ja kiersi pellon laitoja pitkin pois jäljiltä, ettemme sotkisi kenenkään polkua. Jälkien annettin vanhentua hetken aikaa ja sillä aikaa rupattelimme lisää. Sen jälkeen otettiin kaikki koirat yksi kerrallaan alkaen pienimmistä pennuista ja kouluttajamme opasti jokaista koirakkoa kädestä pitäen alusta loppuun saakka antaen apuja koiralle ja neuvoen ohjaajaa. Viimeisenä hän itse näytti mallia oman koiransa kanssa, miten hieman edistyneemmät tekevät töitä nenällään ja hienoltahan se työskentely näytti!

Melkoinen tovi siis jouduttiin odotelemaan jotta kaikki koirat saatiin läpikäytyä ja kokoajan satoi rankasti. Olisi pitänyt olla mukana kumisaappaat, villasukat ja nahkarukkaset, koska siinä odotellessa tuli oikeasti tosi kylmä. Onneksi olin sentään tajunnut laittaa coretex-kengät ja mukana oli glass ohlsonin halpis sadepuku, mitkä hetkisen verran pitivät vettä enkä kastunut ihan niin pahoin kuin moni muu.

Oma vuoro oli nopeasti taputeltu. Itse olin hieman horjuvasti tehnyt jäljen vinkuraan vaikka miten yritin siitä suoraa saada. Silti koiralla eikä kouluttajalla ollut mitään ongelmaa löytää nakkipaloja...kai siinä auttaa jos on harjaantunut niitä etsimään heinikosta tai omaa koiran hajuaistin, itse en nimittäin nähnyt niitä sieltä juuri ollenkaan! :0

Taas kerran Unna keksi hyvin äkkiä mitä oli tarkoitus tehdä ja kouluttaja sanoikin, että täähän on jo kuin vanha tekijä! Eli jälleen kerran tuli osoitettua se, että tossa koirassa on kaikki taidot valmiiksi sisäänrakennettuna, minun pitäisi vaan osata kertoa sille, mitä tehdään! Jäljestys on niin hyvää rauhoittavaa puuhaa aktiiviselle koiralle, että taatusti tullaan tätä tekemään ainakin itsekseen koiran väsyttämiseksi nyt kun tiedän miten homma toimii.


Viimeisen koiran ollessaa haistelelemassa jälkeään, alkoi auinko taas paistaa....mitä lie kohtalon ivaa, että kesän eka ja vielä ainoa kunnon myrsky ja sade sattui just silloin kun oltiin keskellä ei mitään ilman minkäänlaista sateensuojaa :0


Kuva:  Krista.V

PS. Kiva oli muuten porukan peruuttaa pois tää peltotie, varsinkin kun kaikkien ikkunat oli umpihuurussa :D